HS: Ammattikalastajat pelkäävät elinkeinonsa kuolemaa

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään rannikkokalastuksesta ja sen tilanteesta.

Porin edustalla ammattikalastajia on enää kourallinen.

Kaloista tapellaan hylkeiden ja Lapin lohijokien kanssa.

Heikki Salokangas kalastaa Porin edustan rannikolla. "Ammattikalastus ja vapaa-ajan kalastus eivät ole luonnostaan vastakkain. Kummankin etu on, että kannat ovat hyvät. Ei se mene niin, että jos tuolla ui kymmenen lohta, me haluamme niistä kymmenen."

Merina-vene odottaisi valmiina, mutta tänään Heikki Salokankaalla, 55, ja Siru-koiralla ei ole asiaa merelle. Ulapan takana Ruotsissa riehuu myrsky, ja Porin Kuuminaisissakin aallot lyövät rantaan vaahtopäisinä.
Salokankaan suku on kalastanut samalta paikalta vuodesta 1886. Samana vuonna patentoitiin automobiili ja Coca-Cola. Nyt perinteen jatkuminen on vaarassa.

Porin edusta on perinteistä kalastusseutua, mutta nyt ammattikalastajia lasketaan olevan koko maakunnassa enää 30. Se on murto-osa takavuosien määrästä, ja loput ukkoutuvat kovaa vauhtia. Salokangas on seudun vihoviimeisiä kokopäivätoimisia kalastajia.
"Olen viime vuosiin asti uskonut, että kalastuksella voi elää. Mutta nyt usko on alkanut horjua. Että maailma muka pelastuu jos minä lopetan kalastuksen, se ottaa päähän", isäntä puhisee pihapiirissään.

Maailman pelastumisella Salokangas tarkoittaa kahta asiaa: hylkeitä ja Lappia. Hyljekannan kasvu haittaa kalastusta, ja Lapin kanssa hän taistelee lohista. Salokangas kalastaa siikaa, silakkaa ja taimenta, mutta lohi on arvokkain ja siksi tärkeä tulonlähde.
"Lohesta on tullut elämän ja kuoleman kysymys."

Lapin lohijokien elvyttäminen ja ammattikalastus ovat törmäyskurssilla. Lapin liitto vaatii ammattikalastuksen vähentämistä Pohjanlahdella ja haluaa lisärajoituksia lohen pyyntiaikoihin. Samoilla linjoilla on Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö.
"Erityisesti Simojokeen nousi niin vähän lohta viime kesänä, että kalastusaikaa pitäisi rajoittaa. Kantaa pitää vahvistaa, jotta siitä riittää tarpeeksi kalastettavaa", liiton yhteysjohtaja Maiju Hyry sanoo.

Simojoki on Lapin toiseksi tärkein lohijoki. Tärkein on Tornionjoki, jonne on viime vuosina noussut 16 000–26 000 lohta vuosittain. Lapin liiton minimitavoite on 50 000 lohta, Hyry kertoo.

Etelän rannikkokalastajat ovat toista mieltä. Heidän mukaansa lohta ei ole ylikalastettu 1990-luvun jälkeen.
"Pohjoisesta lobataan vahvasti, että jos muutama täällä jäljellä oleva kalastaja saadaan pois, niin maailma täyttyy lohilla", Selkämeren ammattikalastajat ry:n puheenjohtaja Sami Veneranta sanoo.

Ukkosenjohdattimen rooli lankeaa maa- ja metsätalousministeriölle. "Kukaan ei ole oikeassa eikä väärässä. Pitäisi löytää kompromissi niin, että kumpikin saa osansa", osastopäällikkö Pentti Lähteenoja ministeriöstä toteaa.

Ministeriössä on pantu merkille tilasto, jonka mukaan kotimaisten ammattikalastajien nostamaa on enää seitsemän prosenttia suomalaisten kuluttamasta kalasta.
"Onhan kaupallisen kalastuksen tilanne synkkä. Kulutus kasvaa, mutta kasvu tulee tuontikalasta. Mutta toisaalta myös pohjoisen jokien kalastusvarmuus lohen osalta on turvattava."

Lohisopalla riittää hämmentäjiä, mutta suuttumus Puolaa kohtaan yhdistää

Lohi on kuuma puheenaihe.

Euroopan unionin tuore päätös leikkaa Suomen lohenkalastuskiintiötä ensi vuodeksi puoleen: 60 000 lohen osuus kutistuu 30 000:een. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan se tarkoittaa, että niukkuuden jakaminen konkretisoituu ensi vuonna yhä selvemmin.

Etelän rannikkokalastajat sanovat, että jos lohen tilanne olisi huolestuttava, heidän apajiinsa tarttuisi huomattavasti vähemmän kaloja kuin nyt. Heidän mukaansa kokonaissaaliit ovat romahtaneet siksi, että kalastajia on niin vähän jäljellä.

Lappi puolustautuu perinteisten mahtijokiensa matkailu- ja kotikalastuksen turvaamisella.

Lohenpoikasten määrä Itämeressä on kohentunut ministeriön mukaan hyväksi, mutta aikuisten lohien nousumäärä jokiin ei ole noussut samassa suhteessa.

Miksi näin, siitä tutkijatkaan eivät ole varmoja.
Suuttumus Puolaa kohtaan yhdistää. Puola imuroi lohta vedestä laittomasti yli kiintiöidensä, kertoo Kansainvälisen merentutkimusneuvoston tuore raportti. Osa niistä lohista on suoraan pois Suomen vesiltä.

Lähde: SAKL / Helsingin Sanomat 1.12.2011, toimittajana Janne Toivonen